tiistaina, heinäkuuta 19, 2011

Ruoka-ahistusta pukkaa yhä vaan

Voi ahistuksen pähistys. Toi lapsi ei vaan syö. Ikätoverinsa vetelevät lounaaksi purkillisen juures-liha-sosetta ja jälkkäriksi purkin hedelmäsosetta. Meillä menee optimistisenkin arvion mukaan yhden pienen purkin verran ruokaa päivässä. Ja sekin lähinnä hedelmää.

A:han sormiruokailee suurimmaksi osaksi, mutta minulla ei kestä pää olla antamatta myös sosetta, koska ruokaa menee niin vähän ja vaipan sisällön perusteella vaikuttaa myös siltä, ettei ruuansulatus oikein vielä pelitä noiden isompana alas menneiden palojen osalta. Mutta samalla pelottaa, että olen jotenkin sössinyt koko homman, kun annan välillä syödä sormin ja välillä annan lusikalla esim. iltaisin, kun en enää jaksa ajatusta sormiruokailussa syntyvästä sotkusta.

Sormiruokailusta ei meillä tullut vastausta nirsoiluongelmaan ja lusikkainhoon. Päinvastoin melkeinpä, sillä ätiä ahistaa entisestään, kun kaikissa seuraamissani sormiruokablogeissa vauvat mitä ilmeisimmin syövät tyytyväisinä kaiken mitä eteen pannaan. Meillä boikotissa ovat puurot, peruna, porkkana, bataatti, parsa, kukkakaali ja usein lihakin. Toisin sanoen kaikki, mitä vauvan pitäisi syödä.

Ja boikotilla tarkoitan sitä, että ko. ruokia ei panna suuhun, hyvä jos edes viitsitään käteen ottaa.

Lisäksi ruokavalikoimaamme karsii allergiaepäily. Olen nyt alkanut uumoill, että A:n nokkosihottuman taustalla on maissi eli nuo ah niin rakkaat ja kätevät maissinaksut. En enää keksi mitään muutakaan ruoka-ainetta, mikä se voisi olla. Jos se nyt edes johtuu ruuasta ylipäätänsä.

A siis saa päivittäin ihottumaa, joka tulee ja menee eri paikkoihin vartaloa. Kyseessä on punainen läiskä, jonka sisällä on valkoisia näppyjä, ihan kuin nokkosenpolttamassa. Ihottuma ei kuitenkaan kutia tai ärsytä vauvaa mitenkään. Sitä on alkanut esiintyä samaan aikaan kuin meillä alettiin maistella kiinteitä, joten tuntuu aika todennäköiseltä, että sen taustalla on ruoka.

Oispa jo neuvola. Vielä kuukausi. Jännittää, että miten tuon kasvu on edennyt.

torstaina, heinäkuuta 07, 2011

Kylpykeiju

Sain tärkeän tehtävän: testata Natusanin tuotteita. Homman nimi on tietenkin Buzzador.

Meillä on ollut käytössä jo tähänkin asti Natusanin pesuneste ja vauvahieronnassa käytin ko. tuotteentuottajan vauvaöljyä. Hyvin pelittävät, varsinkin se First Touch Bath -pesuneste on meillä päivittäisessä käytössä pepun pesussa. Itse diggailen sen tuoksustakin, vauvan peppu taas diggailee muuten vaan.

No eilen sitten innostuin ja päätin vallan kokeilla kylvetystä, on noita tuotteitakin nyt sen verran että kelpaa läträtä. Vauveli meillä kylpee harvakseltaan, koska ei kauheasti ole hommasta tykännyt, vaan seurauksena on ollut kova poru. Sen sijaan ollaan hoideltu pesut ihan vaan lavuaarissa ja pesuhetki on nykyään ihan hupaisa setti, kaikkien osapuolien mielestä. Laittelin siis kuitenkin eilen pienen vaahtokylvyn ja ihan kivastihan se sujui pienen alkujäykistelyn jälkeen, sain jopa hymyn.



Meillä on käytössä ns. kohtuamme. Syystä että tilat on ahtaat, ei mahdu tavallista ammetta. Pikkuammeemme vie tosiaan kivan vähän tilaa, mutta kylvettäjän kannalta itse kylpyhetki on aika tuskallinen ainakin kun itse kylpijä ei vielä handlaa istuskelua ja kylpemistä itse. Todistusaineistona toimikoon yo. kuvassa kotkankynsimäinen otteeni vauvan käsivarresta. Rentoo, sano.

Aamupala

Pitäis joskus kuvata videolle meidän aamupuuroilut. Vauva syö puuronsa ihan omin pikku kätösin: se on ainoa tapa, joka meillä toimii edes jotenkuten. Lusikalla annettu puuro ei missään nimessä kelpaa, parhaassa tapauksessa lusikkaan tartutaan käsin ja se kiskaistaan itselle, huonoimmassa tapauksessa suu nipistetään kiinni ja pannaan vielä kädetkin naaman eteen alleviivaamaan kieltäytymistä. Valmiiksi puurolla täytetty lusikka taas on tosi hauska juttu, koska lusikkaa on kiva heilutella ja pyöritellä ja tulee kiva ääni kun sillä paukuttaa pöytää. Jos se suuhun menee niin se on aina se väärä pää. Niinpä hän syö hands-on-tyylillä.

Näin kesäkuumalla tuntuu kuitenkin etten itsekään jaksa puuroa, joten päätin nyt sitten aloitta puuroloman. Katsellaan sitten uudestaan vaikka elokuussa kun nti A täyttää 8 kuukautta. Että voidaan sitten neuvolassa sanoa että juujuu syödään puuroa... Paitsi että meidän neuvolatäti on ihana, kerron sille kuitenkin totuuden.

Tänä aamuna vauva söi sitten kurkkua, riisikakkua ja keltaista luumua. Lainausmerkeissä söi. No se yksi riisikakku taisi oikeasti mennä alas.


Posted by Picasa